- - - - - Koivunpunikkitatti - - - - -

Koivunpunikkitatti
* * hyvä ruokasieni
leccínum versipélle (lat.)
tegelsopp (ruots.), Birkenrotkappe (saks.)

Tunnistaa:

* lakki on oranssinsävyinen
* jalassa on tummanruskeita / mustia "hapsuja"
* nuorilla sienillä pillikerros on tummahko, jalka on yleensä kova (= kiinteämaltoinen)
* sienen leikkuupinta muuttuu nopeasti ruskehtavaksi, myöhemmin siitä tulee tumman harmaa, miltei musta

Poimia kannattaa:

* nuoret sienet
* isommat, vanhemmatkin ovat poimittavissa, mikäli ne eivät ole toukkien valtaamia, toukkien käytävät näkyvät tässä sienessä hyvin, koska kosketuspinta muuttaa väriään

Löytyy:

* koivunpunikkitatti on nimensä mukaisesti koivun seuralainen
* kasvaa muistaakseni ihan koko Suomessa

Sienestä käytetään:

* periaatteessa koko sieni, vanhemmilta sieniltä kannattaa poistaa pillikerros, jalkakin voidaan hyvin käyttää, se kannattaa kuitenkin raaputtaa tarkasti puhtaaksi, koska se on yleensä hyvin roskainen.

Säilöntä:

* kannattaa muistaa, että koivunpunikkitatti muuttuu käytettäessä hyvin tummaksi, siksi esim. tätä sientä sekasieniin käytettäessä kannattaa merkitä lapulle, että mukana on myös koivunpunikkitattia, ettei myöhemmin käytettäessä luule sienten pilaantuneen. :)
* sopii sekasieniin, pannulla paistettavaksi esim. sipulin kera, voidaan pakastaa tai säilöä etikkaan, jolloin HUOM! sieni ei muutu tummaksi vaan pitää vaalean värinsä
* olen lukenut jostakin, että punikkitatit olisi syytä kypsentää kunnolla, ettei tule vatsavaivoja, en tiedä, pitääkö tämä paikkaansa?
* punikkitatteja voi myös kuivata (!) ohuina siivuina. Liotusaika on kuitenkin aika pitkä, n. 45-50 min.

Reseptit:

Lisään tähän kohtaan myöhemmin muutaman reseptin. :)

Omat huomatukset:

Löysin eilen 14.9.2009 muutamia herkullisen näköisiä koivunpunikkitatteja vanhan hakkuuaukean reunamilta rinteestä koivun juurelta. Rinne on melkoisen kuiva, mutta ilmeisesti se ei ole haitannut sienten kasvua. Ympärillä oli myös valtavasti puolukoita, joita itseasiassa olinkin poimimassa.