lauantai 25. elokuuta 2012

- - - - - Voitatti - - - - -





Voitatin limainen lakin pinta kuoriutuu helposti pois veistä apuna käyttäen.






Voitatti
* * * herkullinen (heti pannulle)
Suillus luteus (lat.)
Smörsopp (ruots.), Slippery Jack / Sticky Bun (engl.),  Butter-Röhrling / Butterpilz (saks.)

Tunnistaa:

* muistuttaa hieman lehtikuusentattia, mutta lakin yläpinta on usein tummempi ja malto ei tummu kosketuksesta
* lakki on useimmiten limainen, kuivana kiiltävä
* pillistö on ensin vaaleankeltainen, tummuu hieman sienen vanhetessa
* pillistö on tiivis
* jalassa on rengas, johon pillistön suojus jää usein roikkumaan
* rengas tummenee ja katoaa sienen kasvaessa

Poimia kannattaa:

* nuoret yksilöt, vanhemmatkin kelpaavat, jos toukat tai etanat eivät ole sientä täysin vallanneet

Löytyy:

* käsittääkseni levinnyt koko Suomeen
* metsäisien ajoteiden ja polkujen reunoilta
* voitatti on männyn seuralainen
* sieltä mistä löytyy yksi voitatti, niitä löytyy yleensä useampia

Sienistä käytetään:

* sienestä otetaan vain renkaan yläpuolella oleva jalan osa eli
* katkaise jalka ja leikkaa tatti halki jalan keskikohdalta, "kuori" pois limainen lakinosa
* kannattaa suosia pieniä voitatteja, sillä toukat pesiytyvät niihin nopeasti

Säilöntä:

* perkauksen jälkeen suoraan pannulle tai käytetään sekasienenä, ei säily poiminnan jälkeen kovinkaan kauan
* voidaan myös pakastaa
* kuivaus on erittäin suositeltavaa, maku voimistuu kuivattaessa

Reseptit:

Nopea, helppo ja herkullinen ruoka syntyy kun kuullotat sipulit tilkassa öljyä ja lisäät puhdistetut voitatit sekaan, kääntelet hetken ja lisäät oman maun mukaisesti suolaa ja pippuria. :)

Omat huomautukset:

2012: Vuoden ensimmäiset voitatit löytyivät tänään 25.8. tutulta paikalta. Ja lisää on varmaankin tulossa, sillä ensi viikoksi on luvattu sateita...

maanantai 20. elokuuta 2012

- - - - - Kangashapero - - - - -

Nuoren maastanousevan kangashaperon muoto on pallomainen.
Kuvan haperolla on kostea lakki, siksi se näyttää kuvassa laikulliselta.


Kuvassa näkyvät hyvin jalan punertavat kosketuskohdat.

Halkaistussa lakissa ja jalassa näkyvät toukkien harmahtavaksi muuttuneet käytävät.
Kangashapero

* * hyvä ruokasieni 
Russula decolorans (lat.)
tegelkremla (ruotsi), Copper Brittlegill (engl.), Orangeroter Graustiel-Täubling (saksa)

Tunnistaa:

* Kangashaperon lakki on säännöllisen värinen (ei siis mitään rengaskuviota tms)
* Lakki on nuorena pallomainen, sitten laakea. Lopuksi lakki painuu keskeltä hieman kuopalle.
* Lakin väri on Holmbergin ja Marklundin mukaan punertavan oranssi / kalpean tiilenpunainen.

Itse kuvailisin sitä kellahtavan punertavan beigeksi. :)
Kangashapero on mielestäni helppo erottaa lakinvärin perusteella, kun siihen ensin on tutustunut.

* Heltat ovat valkoiset, samoin jalka.
 * Malto punertuu ensin kosketuksesta hieman, sitten siihen tulee harmahtava sävy.

Jos törmää etanan tai hiiren nakertamaan kangashaperoon, harmahtavan mallon huomaa helposti syöntikohdassa. Sieni tuntuu kädessä haperomaiselta ja murtuu helposti kosketuksesta.

* Kangashaperon maku on hieman kirpeä, mutta kirpeys katoaa sientä kuumennettaessa.


Matkijasienet:

Holmberg ja Marklund mainitsevat kangashaperon lähisukulaisen hakahaperon, joka kasvaa lehtimetsissä. Erona kangashaperoon on se, ettei hakahaperon jalka harmaannu naarmutuskohdasta.


Poimia kannattaa:

* Pieniä pyöreähköjä kangashaperoja, isot ovat yleensä täynnä toukkia.

Löytyy:

* Havupuukankailta, sekametsistä. 


Sienestä käytetään:

* Koko sieni, tarkista lakki ja jalka halkaisemalla ne.

Säilöntä:

Olen käyttänyt kangashaperoa sekasienenä. Tänä vuonna 2012 kangashaperoita näyttäisi nousevan paljon ja ne ovat ainakin tähän asti olleet melko toukattomia, joten teen varmaan tänä vuonna ensimmäisen kangashaperopiirakkani. :)

Voidaan myös pakastaa. Kuivausta en ole kokeillut, mutta usein siteeraamani Holmberg ja Marklund ;) huomauttavat sienen maun huonontuvan kuivauksesta.



tiistai 7. elokuuta 2012

Mustatorvisienetkin ovat tuloillaan



Kävin uteliaana katsomassa tutut torvisienipaikat ja olihan siellä muutama jo tulossa. Jätin suurimman osan sienistä kasvamaan, muutaman nappasin kuitenkin mukaani sienipiirakkaan. Isoimmassa torvisienessä lymyili sisällä myös iso etana, mikä selittää sen, että osa sienistä oli jo syöty. :(

Maistoin muuten torvisientä noin ihan tuoreeltaan, kun en sitä tähän asti ole tehnyt ja melko multainen maku siinä on - sienen maku muuttuu melkoisesti parempaan, kun sitä käytetään ruoanvalmistuksessa ja maku vahvistuu entisestään kun torvisieni kuivataan ennen käyttöä.

Kantarelleja näyttää tänä vuonna nousevan todella paljon, ainakin niissä metsissä, joissa käyn, mutta herkkutatteja ei näy vielä missään. Josko niitä edes tänä vuonna tulee, saa nähdä...